Liittolaisten arvostus Suomea kohtaan on suuri
- Jani Kokko

- Nov 25, 2025
- 2 min read
Puolustusvaliokunta vieraili viime viikolla Berliinissä ja Varsovassa tavaten maiden puolustusministeriöiden ja asevoimien korkeinta johtoa sekä erilaisten tutkimuslaitosten edustajia. Keskusteluiden yksityiskohdista ei juuri voi kertoa, mutta yleisinä teemoina olivat puolustusteollinen yhteistyö, varustautuminen, kahdenväliset suhteet ja sota Ukrainassa.
Suomen NATO-jäsenyyden myötä tapaamiset liittolaisten kanssa ovat arkipäivää. Kaikissa näissä tapaamisissa arvostus Suomea kohtaan ei ole jäänyt epäselväksi. Yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustus, luja maanpuolustustahto sekä kokonaisturvallisuuden malli ovat sellaisia, joilla on tällä hetkellä kysyntää Euroopassa ja Suomen viestiä myös kuunnellaan.
Panostukset oman turvallisuuden vahvistamiseksi antavat meille myös mahdollisuuden vaikuttaa liittolaisiin esimerkin voimalla. Meillä jos keillä on oikeus vaatia muita NATO-maita tekemäänsä osansa oman ja sitä kautta koko Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Tähän on tarvetta sillä, Venäjä on eksistentiaalinen uhka Euroopalle.
Venäjän niin kutsuttu demokraattinen oppositio ei näytä olevan nykyhallintoa parempi.
Uhan torjumiseksi Ukrainalle annettavaa tukea on lisätty kuten myös Venäjän vastaisia pakotteita. Venäjän vastaiset pakotteet ovat näkyneet viime aikoina myös Suomessa Teboil-huoltoasemilla, jotka ovat sidoksissa pakotteiden kohteena olevaan Lukoil-yhtiöön. Yksittäisten yrittäjien kannalta tilanne on valitettava, mutta on hyvä muistaa Venäjän hyökänneen Ukrainaan jo alkuvuodesta 2014, joten kaikki tuon jälkeen tehdyt sopimukset ovat olleet tietoista riskinottoa yrittäjiltä. Tuo riski realisoituu nyt.
Pakotteiden kohdistaminen Venäjän valtioon ei kuitenkaan riitä, vaan niitä tulee entistä enemmän kohdistaa tavallisiin venäläisiin heidän ollessa yhtä paljon vastuussa maansa toimista kuin itse hallinto. Riippumattoman Levada-keskuksen kyselytutkimuksien mukaan selkeä enemmistö venäläisistä antaa tukensa Putinin politiikalle kuin myös Krimin liittämisen Venäjään kansainvälisen oikeuden vastaisesti.
Yksi keino on viisumirajoitusten lisääminen Venäjän kansalaisille. On suorastaan kuvottavaa, että venäläiset pystyvät edelleen lomailemaan Ranskan Rivieralla samanaikaisesti, kun heidän armeijansa ryöstää ja raiskaa Ukrainassa. Euroopan unionin maista erityisesti Espanja, Ranska ja Italia vuotavat tässä suhteessa kuin seula, vaikka pitäisi olla selvää, ettei Venäjän federaation passilla tule olla mitään asiaa Euroopan unionin alueelle.
Venäjän niin kutsuttu demokraattinen oppositio ei näytä olevan nykyhallintoa parempi. Heidän ajatteluaan kuvaa hyvin edesmenneen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin leski Julia Navaljana, joka Suomen vierailullaan oli kyvytön toteamaan Krimin kuuluvan Ukrainalle, kun häneltä sitä suoraan kysyttiin. Venäjän opposition linjana näyttää olevan Putinin isovenäläinen politiikka, joka on vain yritetty paketoida kauniimmin.
